Keskipilvet
- Verhopilvi, Altostratus (As). Juovikas
tai kuitumainen vaalean- tai tummanharmaa
pilvipeite, joka voi toisinaan vivahtaa
siniseenkin. Se muistuttaa tiheää harsopilveä,
mutta vaikka pilven yläosa sisältääkin jääkiteitä,
siinä ei näy haloilmiöitä. Pilven pinnassa ei
koskaan näy esiinpistäviä ulkonemia ja pilven
juovikas tai kuitumainen rakenne tulee aina
jossakin kohdassa näkyviin.
Verhopilvilajeja ovat
- ohut verhopilvi
- tiheä verhopilvi
- sadejuovainen verhopilvi
Ohuen verhopilven hyvä tuntomerkki on, että
Kuu tai Aurinko kuultaa ikäänkuin
himmeän lasin läpi. Tiheän verhopilven
läpi Aurinko ei näy, ja sen kuituista rakennetta on
toisinaan vaikea nähdä; pilvi vaikuttaa aivan
tasaisen harmaalta. Verhopilvi sataa lähes aina
ylhäällä, mutta vain harvoin sade pääsee maahan
asti, koska pisarat ja hiutaleet haihtuvat yleensä
voimakkaasti verhopilven alla.
- Hahtuvapilvi, Altocumulus (Ac).
Yleinen ja monimuotoinen pilvisuku.
Hahtuvapilvikerros tai -lautta on muodostunut
pienistä levyistä tai litteistä hattaroista, jotka
ovat usein järjestyneet ryhmiksi, riveiksi tai
valleiksi. Ne pakkautuvat toisinaan niin lähelle
toisiaan, että niiden reunat sulautuvat toisiinsa.
Näissä keskikokoisissa hattaroissa on usein
varjoja (tummempia osia) ja muutenkin raskaampi
ulkonäkö kuin palleropilvissä.
- Ohutta hahtuvapilveä sanotaan myös lammaspilveksi.
- Paksu hahtuvapilvi
- Mantelipilvi syntyy vuoriston aiheuttamasta aaltoliikkeestä.
- Vallinharjahahtuvapilvi ja kokkareinen
hahtuvapilvi ovat merkkinä ylempien ilmakerrosten
epävakaasta tilasta ja ennakoivat
usein rintamaukkosia.
- Laaja sadepilvi, Nimbostratus (Ns).
Matalalla roikkuva muodoton ja piirteetön sateisen
näköinen pilvipeite, joka tavallisesti on
jokseenkin yhtenäinen ja väriltään tumman harmaa.
Laajasta sadepilvestä sataa tasaisesti lunta tai
vettä, mutta ei tihkusadetta. Ulkonäöltään laaja
sadepilvi on aivan tiheän verhopilven kaltainen ja
eroaa siitä oikeastaan vain maahan asti tulevan
sateen osalta.