Yksisarvinen Monoceros (Monocerotis) Mon
Yksisarvinen on etelätaivaan tähdistö
Ison koiran ja
Pienen koiran välissä,
Orionin
itäpuolella. Yksisarvinen koostuu ympäröivien
paljon selvempien tähdistöjen reunamilla
hajallaan olevista himmeistä tähdistä.
Yksikään tähdistön tähdistä ei ole
magnitudia 4 kirkkaampi.
Suomesta Yksisarvinen näkyy marras-joulukuussa
aamuyöllä, tammikuussa keskiyöllä ja helmikuussa
illalla.
Mytologiaa
Tähdistön muodostajaksi mainitaan yleensä
Keplerin vävy Jacob Bartsch tai Bartschius,
mutta se saattaa olla vanhempaakin perua.
Yksisarvinen on myyttinen eläin, joka esiintyi jo
mesopotamialaisessa taiteessa. Ensimmäisen
tunnetun kirjallisen kuvauksen esitti
historioitsija Ctesius 400-luvulla eaa.
Hän kuvaili Intiassa elävää hevosen kokoista
valkeaa eläintä, jolla oli yksi sarvi.
Myöhemmin kristityt liittivät yksisarvisen
omaan symboliikkaansa. Yksisarvisen sarvella
uskottiin olevan voimakas puhdistava ja
kaikelta pahalta suojeleva vaikutus.
Sumuja
Linnunrata kulkee Yksisarvisen kautta, joten
tähdistön alueella on useita avoimia joukkoja ja
tähtienvälisen aineen pilviä. Tunnetuin kohde on
Rosette-sumu (NGC 2237-9), joka ympäröi lähes
pyöreänä renkaana avointa joukkoa NGC 2244. Sumun
alueella syntyy parhaillaankin uusia tähtiä.
Sumun muodostamaa kirkasta taustaa vasten näkyy
pieniä tummia globuleita ja pölypatsaita.
Sumun läpimitta on noin yksi aste, ja pintakirkkaus
alhainen, joten parhaiten sen näkee
valovoimaisella kiikarilla.
Rosette-sumun luoteispuolella on erikoinen
Hubblen muuttuva sumu NGC 2261. Muodoltaan
hieman komeettaa muistuttava sumu on
tähteä R Mon ympäröivä heijastussumu.
R Mon on muuttuja, jonka kirkkaus vaihtelee
välillä 10-13 magnitudia. Samaan tahtiin
muuttuvat myös sumun kirkkaus ja näennäinen koko.
Tähtijoukkoja
M50 on avoin joukko.