Andromeda Andromeda (Andromedae) And
Andromedan tähdistö sijaitsee pohjoistaivaalla
Pegasuksen neliön ja Kassiopeian W:n välissä.
Andromeda on Suomessa sirkumpolaarinen, mutta
näkyy parhaiten elo--helmikuussa.
Mytologiaa
Andromeda oli Etiopian kuninkaan Kefeuksen
ja kuningatar Kassiopeian tytär.
Kassiopeia oli kovin kaunis ja myös kova
kerskailemaan kauneudellaan. Tämä ärsytti
nereidejä, merenneitoja, jotka myös olivat
sangen kauniita. Nereidit valittivat
Kassiopeian käytöksestä merten jumalalle
Poseidonille. Poseidon loi merihirviö
Cetuksen, joka alkoi vainota Etiopiaa.
Oraakkeli ilmoitti, että tihutyöt loppuvat,
jos prinsessa Andromeda uhrataan Cetukselle.
Andromeda kahlittiin rantakallioon
odottamaan Cetusta. Vanhoissa kartoissa Andromeda
kuvataankin kallioon kahlituksi neidoksi.
Viime hetkessä paikalle ehti Perseus, joka
juuri oli surmannut toisen hirviön, Medusan.
Kun Perseus näytti irroittamaansa Medusan
päätä Cetukselle, tämä jähmettyi kiveksi.
Perseus ja Andromeda saivat tarun lopussa
toisensa.
Tarun päähenkilöt, Andromeda,
Kefeus,
Kassiopeia ja
Perseus, ovat kaikki saaneet oman tähdistönsä.
Ne sijaitsevat vierekkäin taivaan alueella, joka
Suomesta katsottuna näkyy syysöinä zeniitin
ympärillä. Cetus eli Valaskala on etelämpänä,
mutta sekin hyvin näkyvissä syksyllä.
Tähtiä
Andromedan kirkkain tähti Alpheratz
muodostaa Pegasuksen
neliön koillisnurkan (vasemman ylänurkan).
Galakseja
Andromedan huomattavin kohde on galaksi
M31
(NGC224). Se on Sb-tyyppinen spiraaligalaksi,
ja muistuttaa hyvin paljon omaa Linnunrataamme.
Visuaalinen magnitudi on peräti 3,4, mutta koska
kyseessä on usean täysikuun kokoiselle alueelle
ulottuva kohde, pintakirkkaus jää pieneksi.
Keskiosa näkyy paljain silmin sumumaisena
läiskänä. Reuna-alueet ja spiraalirakenne näkyvät
kunnolla vasta pitkällä valotusajalla otetuissa
kuvissa, mutta visuaalisestikin niitä voi yrittää
löytää valovoimaisella kaukoputkella.
Andromedan galaksin etäisyys on 700 000
parsekia eli 2 miljoonaa valovuotta.
Näemme sen siis sellaisena kuin se oli
pleistoseenikauden alkaessa. Edwin Hubble
löysi galaksista kefeidejä 1920-luvulla.
Vähän aiemmin Henrietta Leavitt oli keksinyt
kefeidien jakson ja absoluuttisen kirkkauden
välisen yhteyden. Havaintojensa perusteella
Hubble pystyi osoittamaan, että M31 oli
todella kaukainen, Linnunradan ulkopuolinen
kohde. Myöhemmin todettiin, että Hubblen
havaitsemat muuttujat eivät olleetkaan varsinaisia
kefeidejä, vaan W Virginis -tähtiä. Tämän
seurauksena etäisyys kasvoi nykyiseen arvoonsa,
joka on kaksi kertaa niin suuri kuin Hubblen
alunperin laskema etäisyys.
M31 kuuluu paikalliseen galaksiryhmään,
jonka jäsengalaksien keskinäisiä liikkeitä
hallitsevat galaksien keskinäiset vetovoimat.
Näin lyhyillä etäisyyksillä avaruuden
laajeneminen ei vielä näy galaksien liikkeissä.
Itse asiassa M31 ei loittone meistä, vaan
lähestyy Linnunrataa.
Pienellä kaukoputkella voi erottaa Andromedan
galaksin kaksi pientä elliptistä
seuralaisgalaksia.
M32 on tyyppiä E2 ja
sijaitsee M31:n ytimen eteläpuolella.
M110 on tyypin E6 galaksi M31:n
luoteispuolella. M110 on liitetty Messier'n
luetteloon vasta 1967. Messier'n tekemien
piirrosten perusteella on todettu hänen havainneen
kohteen jo 1773, joten lisäys on perusteltavissa.
Meteoreja
Andromedidit on meteoriparvi, joka
liittyy 1800-luvulla hajonneem Bielan
komeetan jäännöksiin. Parven maksimi on 17.11,
mutta aktiivisuus on melko vaisua.