Tähtitaivas, tähtiaika 2 tuntia

Eteläsektorissa näkyvät Kassiopeia, Andromeda, Kolmio, Oinas, Kalat ja Valaskala. W:n muotoinen Kassiopeia on lähes zeniitissä. Idempänä näkyvät Perseus, Ajomies, Kaksoset ja Härkä. Orion on juuri noussut kaakosta. Lännen suunnalla ovat Pegasuksen neliö, Joutsen ja Lyyra. Iso karhu on koillisessa.

Linnunrata kulkee itäkaakosta länsiluoteeseen Kaksosten, Ajomiehen, Perseuksen, Kassiopeian ja Joutsenen kautta.

Kaksoistähtiä

gamma And (Alamak) erottuu kaksoistähtenä pienellä kaukoputkella. Sinertävän päätähden magnitudi on 2.3 ja keltaisen seuralaisen 4.8. Komponenttien välimatka on 10/arcsec. Todellisuudessa kysymyksessä on nelinkertainen tähti.

gamma Ari (Mesarthim) koostuu kahdesta lähes samanlaisesta tähdestä, joiden kummankin magnitudi on noin 4.8 ja välimatka 8". Erottuu kahtena helposti pienelläkin kaukoputkella.

alpha Psc (Alrescha) erottuu kaksoistähdeksi noin 10 cm:n kaukoputkella. Komponenttien magnitudit ovat 4.3 ja 5.2 ja välimatka vuonna 2000 1.5".

Muuttuvia tähtiä

gamma Cas on epäsäännöllinen muuttuja ja kaksoistähti. Tavallisesti kirkkaus on noin 2.5 magnitudia, mutta vaihtelee epäsäännöllisesti välillä 1,6-3,0. Se on nopeasti pyörivä kuoritähti, joka sinkoaa ympärilleen kaasurenkaita. Etäisyys 650 valovuotta.

o Cet (Mira Ceti) eli Valaskalan ihme) on pitkäjaksoisten Mira-muuttujien perustyyppi. Se on punainen jättiläinen, jonka läpimitta vaihtelee 332 päivän jaksoissa 300-400 Auringon halkaisijan välillä. Kirkkaimmillaan sen magnitudi voi olla jopa 2, mutta useimmiten maksimikirkkaus jää 5 magnitudin vaiheille. Välillä se on paljain silmin näkymättömissä; himmeimmillään sen magnitudi on vain 10. Mira Ceti on myös kaksoistähti. Seuralaisen kirkkaus on vain 11 mag ja se on hyvin lähellä päätähteä, joten sen erottaminen harrastajan kaukoputkella on vaikeaa.

Mira Ceti on ensimmäinen tunnettu muuttuva tähti. Sen kirkastumisen havaitsi hollantilainen tähtitieteilijä David Fabricius vuonna 1596, mutta sen jaksollisuuden osoitti vasta Bullialdus vuonna 1667. Säilyneiden nuolenpääkirjoitusten perusteella on tosin arveltu jo babylonialaisten olleen perillä kirkkauden vaihteluista.

Tähtijoukkoja

h ja chi Persei (NGC869 ja NGC884) on Perseuksen tähdistön pohjoisosassa sijaitseva kahden avoimen tähtijoukon muodostama laaja ja näyttävä kohde. Kumpikin joukko peittää taivaalla noin täydenkuun kokoisen alueen. Joukko tunnetaan myös Perseuksen kaksoistähtijoukkona tai arabialaisperäisellä nimellä Misam. Paljain silmin se näkyy sumuläiskänä varsin helposti. Kiikarilla ja pienellä kaukoputkella joukot näkyvät hyvin. Ne kohoavat Suomesta katsottaessa aina zeniittiin asti. Joukot ovat nuoria ja niihin kuuluu kumpaankin yli 300 tähteä. Joukkojen etäisyys on 7000/_8000 valovuotta.

M34 on avoin tähtijoukko. Se ulottuu laajalle, noin täydenkuun kokoiselle alueelle. Joukko löytyy suunnilleen Algolin ja Andromedan gamma-tähden puolivälistä. M34 näkyy jo kiikarilla, mutta parhaiten 15 cm:n tai isommalla kaukoputkella.

M103 on noin 60 tähden muodostama avoin tähtijoukko lähellä Cassiopeian delta-tähteä. Se näkyy kiikarilla tai pienehköllä kaukoputkella ja näyttää selvästi kolmion muotoiselta.